Sinä olet lilja, minä olen kirsikka. Yhdessä olemme maailman kaunein puutarha.

Maailma on kaunis vasta silloin, kun jokainen lintu saa lentää haluamalleen oksalle.
-tuntematon

Tasa-arvo.

Wikipedian mukaan se tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa ihmisenä ja yhteiskunnan jäseninä.

Tasa-arvoklinikka sanoo sen tarkoittavan jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä.

Suomessa Perustuslain 6. § 2. momentti sanoo: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Entä jos minulta kysyttäisiin mitä tasa-arvo tarkoittaa? Itselleni se on yksi maailman suurimmista kysymyksistä. Se kiehtoo, inspiroi ja kiinnostaa minua. Miten maailmassa voi olla asia, joka on niin abstrakti ja välillä mahdottomalta tuntuva, mutta jonka kohtaamme joka päivä monissa asioissa yhä uudestaan ja uudestaan?

Oma kiinnostukseni tasa-arvoon kehittyi pari vuotta sitten saadessani suuren ahaa-elämyksen katsellessani uutisia. Ne olivat niitä aivan tuikitavallisia juttuja siitä, kuinka Afrikassa huonon hygienian aiheuttama kolera tappoi ihmisiä kuin viimeistä päivää, WTC-tornien iskuja New Yorkissa muisteltiin niiden vuosipäivän vuoksi ja Yhdysvaltojen uuden presidentin, tummaihoisen Barack Obaman vastustajia haastateltiin. Yhden haastateltavan todetessa, että ”tuo neekeri tulee pilaamaan koko tämän kansakunnan”, tulin siihen tulokseen, että kaikki ristiriidat tässä maailmassa alkavat aina siitä, että joku ihminen kokee olevansa muiden yläpuolella, arvokkaampi ja ylivoimainen. Nämä muut saattavat olla ihmisiä, eläimiä tai meille kuulumattomia luontoalueita. Onhan ihminen aivan yhtä lailla osa tätä luontoa kuin kaikki muutkin. Onko meillä oikeus hallita toisia luontokappaleita epäinhimillisesti, koska olemme jollain tapaa heitä korkea-arvoisempia? Minuun iski kauhea olo. Miten tuollaiset jutut ovat uutisissa arkipäivää?

Yhtäkkiä aloin huomata joka puolella tasa-arvoon liittyviä asioita. Greenpeaceen kuuluvat ihmiset jakelivat minulle esitteitä siitä, kuinka suuret öljy-yhtiöt tuhoavat sademetsiä palmuöljyllä, näin käsityötunnilla dokumentin H&M:n tehtaan surkeapalkkaisista työntekijöistä ja Precious-niminen elokuva, joka kertoo tummaihoisesta raiskatusta tytöstä, jätti kurkkuuni palasen. Mikään niistä ei tosin kertonut parannuksista. Ne kaikki kertoivat enemmänkin epätasa-arvosta.

Silloin aloin pohtia omaa elämääni. Minullahan oli kaikki aika hyvin. Koin olevani tasa-arvoinen muiden ihmisten kanssa niin kotona kuin muillakin elämäni osa-alueilla. Minua ei oltu raiskattu tai muuten pahoinpidelty, alistettu, uhattu, syrjitty. Minulla oli koti, vanhemmat, ystävät. Elämässäni oli ihmisiä, jotka rakastivat minua. Minulla oli kaikki ne niin kutsutut kliseet, joita ihmisellä voi vaan olla. Ne, joita hehkutetaan asioiksi, joita ilman emme pärjää. Miksi minulla kuuluu olla niin paljon jos joillakin ei ole mitään? Onko niillä muilla edes tietoa, että elämässä voi olla paremmin? Keksin yhden elämäni tähän asti tärkeimmistä asioista juuri tuolloin. Voisiko olla mahdollista, että olen syntynyt juuri tänne, minunlaisekseni tyypiksi, näin hyvään asemaan siksi, että voisin auttaa muita huonommassa asemassa olevia? Minä oikeasti voisin tehdä jotain. Saatoin viettää serkkuni kanssa kokonaisia öitä valveilla, kun mietimme asioita mistä olemme kiitollisia ja miksi joku ei ole saanut samaa kuin me. Aamulla herätessämme nauroimme ja ihmettelimme, miten kaksi 13-vuotiasta tyttöä sai aikansa taas kulumaan maailman menoa miettimällä. Eikö ne ole aina eläkkeellä olevat mummot, jotka sitä menoa ihmettelee ja voivottelee?


Olinpa sitten mummo tai muuten vain kiinnostunut, aloin kertoa ajatuksiani ääneen. Olen sellaista tyyppiä, että jos innostun jostain niin sitten innostun ja kovaa. Vanhempani kuuntelivat mielenkiinnolla ja kärsivällisesti juttujani ja kestivät jopa senkin, kun yksi päivä tulin kotiin ja totesin tomerasti, että nyt hankitaan meille kummilapsi Afrikasta ja sitten aletaan syödä vain reilua luomuruokaa. Halusin tehdä asioita, joista moni vain puhuu;  tarttua niihin ja pitää kiinni. Kummilapsen hankkimista en ole katunut hetkeäkään ja kyllä sitä Reiluakin kauppaa yritän aina mahdollisuuksien mukaan suosia. Onneksi minulla on kuitenkin vanhempani, sillä olen välillä niin äärimmäisyyksiin ajautuva ihminen, että he jaksavat muistuttaa, ettei kaikessa tarvitse olla niin täydellinen.

Kohtaamme tasa-arvon kaikkialla: lehdissä, televisiossa, kirjoissa ja elokuvissa. Kaupassa kuluttajien omaatuntoa testataan. Valitsevatko he juuri sen kivennäisvesipullon, jota ostamalla Afrikkaan tulee puhdasta vettä? Tänä keväänä tasa-arvo nousi taas pintaan arabimaiden vallankumouksissa. Lukiessani Ranskan historiaa ymmärsin, että se on ollut aina läsnä ihmiskunnan elämässä. Liberté, Égalité, Fraternité – vapaus, tasa-arvo ja veljeys. Ranskan vallankummouksessakin tasa-arvo oli se sana. Kansa koki olevansa aivan yhtä tärkeä kuin hallitsijansakin eikä suostunut enää alistumaan. Historiasta mallia ottaen arabikansakin halusi pois huonosta asemastaan, jota pitivät yllä tiukasti hallitsevat diktaattorit.

Tasa-arvosta tulee meille enemmän mielikuvia ehkä siitä, miten ihmiskunta on melko huonosti onnistunut sitä toteuttamaan. Väkivaltaa perheissä, naisten alistamista, mustien ihmisten haukuntaa ja vammaisten syrjintää, homojen nimittelyä, luonnon tuhoamista ja eläinten kaltoinkohtelua. Mutta voiko olla niin, että ainoat asiat, joita tuomme siitä esille, ovat ne negatiiviset? Voisimmeko nähdä sen juuri tuollaisena kuin vaikkapa blogini otsikossa? Kaksi elämää, jotka kohtaavat tasavertaisina tässä maailmassa riippumatta siitä mikä olemme, miksi olemme ja mitä haluaisimme olla. Siihen riittää yksinomaan jo se, että edes joskus unohdamme itsekkyytemme tai edes pyrimme unohtamaan sen. Ainakin minä haluan yrittää :)

Bannerin sekä postauksen kuvat: www.weheartit.com